Tilkku-unelma

Meidän pikkutytöllä ei ole vielä omaa huonetta. Ei sillä, että asialla nyt vielä kovin kiire olisikaan. Mutta pikkutytön huoneen tunnelmaa olen monestikin  miettinyt ja etsinyt ideoita internetin syövereistä. Enää pitäisi tehdä "pikku" remontti. Sitä odotellessa olen mielessäni sisustellut huonetta jo useampaan kertaan ;)

Ihan ensimmäisenä haaveissa on ollut vaaleanpunasävyinen tilkkupeitto. Ja tuntuu kyllä lähes lottovoitolta, kun unelmien peitto tuli vastaan ihan vahingossa.

 

Tilkkupeitto on Thelman Kammarista, ja huomasin sen pari viikkoa sitten alessa Hannin Polkadot-blogissa. Minulla kävikin mieletön tuuri, sillä ehdin ensimmäiseksi ilmoittautumaan ostajakandidaatiksi. Ja niin matkasi tämä ihanuus meille.

 

Toki olisin halunnut tehdä tilkkupeiton itse... mutta kotiäidin ajan rajallisuus on käynyt jo selväksi, joten itsetehtyjen tilkkupeittojen aika on joskus myöhemmin. Pentikin tyyny ja norsupehmo ovat lahjoja ystäviltä. Eikö ollutkin hieno löytö tämä peitto?

Vauvan pipo ja tumput raitatrikoosta

Tässä ovat perjantaipäiväunien pikaompelukset: pikkutytölle pipo ja tumput pinkki-ruskeasta raitatrikoosta.

 

 

Näillä menee vähän syksyisemmilläkin keleillä, sillä sekä pipo että tumput ovat kaksinkertaisesta trikoosta.

 

 

 

Pipon kaava on Ottobren Ernie (1/2012), tumput on tehty ilman kaavaa, hiukan pikkuisen kätösiä ensin mittaillen. Sekä raitatrikoo että tummanruskea resori ovat Emeli Designilta.

 

Aurinkoista perjantai-iltapäivää!

Ristiäistunnelmia

Pikkuisen tyttömme ristiäisiä vietettiin reilu viikko sitten, joten palaan ristiäistunnelmiin vielä täällä blogissa. Järjestämistä ja tekemistä oli aika paljon, vaikka tosi pienellä porukalla juhlittiinkin. Päivästä tuli unohtumaton, eikä siitä kyynelittä selvitty - ja miksi olisi pitänytkään! Tässä teillekin tunnelmia päivästä:

 

Ristiäisten kukka-asetelmat tilasin tutusta kukkakaupasta. Kukkien tilaaminen olikin aivan ihanaa, sitä kun saa niin harvoin tehdä.

 

 

Asetelmiin valitsin vaaleanpunaista germiiniä, pinkkiä ruusua, valkoista oksaneilikkaa ja valkoista eustomaa. Kahvipöydässä ja kastepöydässä oli isot ja pöydissä pienet matalat asetelmat. Maljakot ovat Villeroy & Bochin New Wave -sarjaa.

 

 

 

Kastemekko on kulkenut suvussa yli 100 vuotta. Vuosikymmenistä ja lukuisista kastetilaisuuksista huolimatta puku on vielä ensiluokkaisen hyvässä kunnossa. Ainoastaan vaaleanpunainen ruusuke oli matkalla jonnekin hävinnyt. Tein yksinkertaisen ruusukkeen kahdesta erilevyisestä nauhasta.

 

Kastepöydässä oli kaikki tarvittava. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on koskettavan kaunis.

 

 

Sitten ne ristiäislahjat. Lähes kaikki kysyivät meiltä lahjavinkkejä etukäteen. Niinpä kaikki lahjat olivatkin tosi mieluisia: kristallimaljakko, hopeiset kynttilänjalat, helminauha, valokuvakehys. Mahtuipa joukkoon ihania yllätyksiäkin, mm. kirsikkapuu (siitä voisinkin kirjoittaa erillisen postauksen)!

 

 

 

Ristiäisissä tarjosimme kahvit monine herkkuineen. Täytekakku oli tilattu läheisestä leipomosta, mutta muut tarjoilut oli itse tehtyjä - onneksi sain apuja leipomiseen. Ristiäisten tarjoilupöydässä oli fetajuustosarvia, broileri-aurajuustopiirakkaa, lohitäytteisiä ruisnappeja, vadelmatäytteisiä pikkuleipiä, leikkokakkua, suklaajuustokakkua ja vadelma-valkosuklaamoussekakkua. Niin ja tietysti Geisha-konvehteja :) Kyllä tuli herkuteltua, sekä juhlissa, että muutama päivä vielä juhlien jälkeenkin. Harmi vain, että valmiista kahvipöydästä ei kiireessä tullut otettua yhtään kuvaa...

 

 

Sellaiset olivat ne ensimmäiset juhlat. Ihanat muistot jäi kymmenine valokuvineen. Sitten vähän arkisempien askareiden pariin.

 

Syksyistä herkkuruokaa

Innostun joka syksy tekemään erilaisia kasvisgratiineja. Suurin houkuttaja on se mahtava kotimaisten vihannesten ja kasvisten kirjo, mitä on tarjolla. Nyt niitä kannattaisi tankata enemmän kuin laki sallii, sillä talven koittaessa tarjonta hupenee huomattavasti - ja maku sitäkin enemmän.

Yleensä käytän gratiinissa aina kukkakaalia. Muut gratiinin ainekset valitsen sen mukaan, mitä jääkaapista sattuu löytymään. Olen vähän huono suunnittelemaan arkiruokia etukäteen...

Tällä kertaa gratiiniin tuli kukkakaalin lisäksi paprikaa ja reilusti sipulia. Tällaisella ohjeella mentiin tällä kertaa:

 

Kukkakaaligratiini

1 iso kukkakaali

1 keltainen paprika

2-3 pientä sipulia

öljyä

suolaa

2 rkl margariinia

3 rkl vehnäjauhoja

2,5 dl keitinlientä

2,5 dl kermaa

yrttisuolaa

valkopippuria

juustoraastetta

• Halkaise, pese ja puhdista kukkakaali ja keitä suolalla maustetussa vedessä vajaa 10 min.
• Pilko paprika ja sipulit ja kuullota kevyesti öljyssä.
• Laita voideltuun uunivuokaan ensin kukkakaali ja sitten paprika ja sipulit.
• Sulata margariini pannulla ja lisää joukkoon vehnäjauhot (älä ruskista). Kaada pannulle kukkakaalin keitinlientä ja sekoita hyvin. Lisää kerma ja anna kiehua kevyesti muutama minuutti. Mausta yrttisuolalla ja valkopippurilla maun mukaan.
• Kaada kastike vuokaan kasvisten päälle ja ripottele juustoraastetta pinnalle.
• Paista 225 asteessa noin 10 minuuttia / kunnes pinta saa kauniin värin.

 

 

 

 

Kuten tämä postaus kertookin, ristiäisiten jälkeinen arki on meillä lähtenyt jo rullaamaan. Teen postauksen ristiäisistä tarjoamisineen, kunhan ehdin perata kaikki kuvat. Niitä kun tuli muutama sata, joten tovi siinä saattaa vierähtää...

 

Leppoisaa lauantaita!





Aavistus syksystä...

Uskaltaako edes ääneen sanoa, että ilmassa on jo aavistus lähenevästä syksystä? Niin vain sen tänään huomasin, kun kamera kädessä puutarhassa kuljeskelin. Syksy on hiipinyt nurkkiin lähes huomaamatta.

 

Heti ulko-ovella syksyn tuoksu tekee vaikutuksen syvyydellään. Se on sekoitus 

 


 

omenoita,



 

herukoita




... ja vähitellen kypsyvää vehnää. 

Siirretään kuitenkin vielä syksyajatukset hetkeksi syrjään ja nautitaan loppukesän lämmöstä! Riittäähän puutarhassa vielä melko kesäistäkin ihasteltavaa...

Ristiäiskutsut

Ristiäisjärjestelyt ovat pitäneet minut niin kiireisenä, etten ole ehtinyt kirjoitella pitkään aikaan. Postattavaa tosin olisi... ja esittelenkin tässä ensimmäisenä tekemäni ristiäiskutsut.

 

Ristiäisjuhlamme tulevat olemaan pienet, ja toki ehdimme jo kaikille kutsuttaville ilmoittaa ajankohdasta etukäteen päällekkäisyyksien välttämiseksi. Mutta tästä ja ajanpuutteesta huolimatta halusin tehdä myös kutsut, jotta voimme kaikki virittäytyä ristiäistunnelmaan.

 

Korttipohja on valkoinen, mattapohjainen neliö. Yksinkertainen,  hennon romanttinen tyyli korteissa (ja muutenkin) puhuttelee minua, joten kortista tuli sen mukainen. Kannessa on vaaleanpunainen leimattu "Kutsu"-teksti valkoisella pohjalla ja kuvioleikkauksella, alla vaaleanpunainen paperi vähän ilmettä antamassa. Kannen kruunaa vaaleanpunainen, liukuvärjätty paperiruusu.

 

Kutsutekstin sisällön miettiminen tuottikin sitten enemmän päänvaivaa. Siinäkin päädyin perinteiseen, aika koruttomaan versioon. Sisäaukeamalle ilmettä antaa valkoiseen paperiin kuviosaksilla leikatut ja leimasimella tupsutellut reunat. Lisäksi kortin sisäsivua koristavat muutamat "timantit".

 

 

Tämä ihana Tommy Tabermannin lausahdus yhdessä tyttäremme kuvan kanssa on kortin vasemmalla sisäsivulla.

 

 

Nätti tuli, vaikka itse sanonkin. Ja ainakin kortteja tehdessä pääsi itse jo juhlatunnelmiin...

 

Rentouttavaa torstaita :)